Talvella sattui sopivasti paikallisessa taito shopissa olemaan valumuovikurssi jonne päätin mennä kokeilemaan muovin kanssa touhuamista. Vaikkakin oli vain pieni kosketus valumuoviin ja lähinnä valmiisiin muotteihin kaatamista ja pikkuesineiden päällystämistä muovilla, niin sai sieltä muutamia hyviä niksejä ja ideoita muovin käyttöön. Tilasin itselleni ebaysta halvempaa valumuovia ja sitä kokeiltiinkin yhteen pienoismalliin veden pinnaksi ja melko pitkään se jähmettyi ja haju oli aivan kamala. En sen takia ole vielä kotona sitä viitsinyt kokeilla, pitää löytää joku tila jossa muovi saa rauhassa jähmettyä viikon ajan ainakin. Noita ilmeisesti on hajuttomiakin, mutta mitä katselin netistä niin melko kalliita verrattuna noihin halvempiin. Lasikuituhartsista olen tehnyt myös, mutta siinäkin se haju on niin pistävä ettei kotipajassa oikein viitsi sen kanssa käydä turailemaan.
Valumuovikokeiluiden jälkeen ostin muovipajalta pahvilaatikollisen erilaisia ja värisiä pleksejä, ja nyt täällä kotona lehtisahailut niitä ja kokeillut liimailla niistä veistoksia. Menestys on ollut vaihtelevaa, ja aikaa on mennyt yllättävän paljon, huomattavasti hitaampaa mitä arvelin. Heinäkuun sahailin kirkkaasta kolmemillisestä pleksistä perhosia, joihin tein runsaasti yksityiskohtia. Tein kuukaudessa lähemmäs kaksisataa kappaletta, joita sitten kokeilin liimata yhteen parveksi ja laittaa alapuolelle valon, josko se toimisi jonkinlaisena valoveistoksena. Mitään kovin mahtavaa en ainakaan alkuun saanut tehtyä, ja tänään siivotessa vielä tiputin mokoman hyllyn päältä alas ja se meni palasiksi, ja tämä päivä onkin mennyt korjaushommissa. Toivottavasti sen vielä saa jotenkin siististi kasaan. Toista isompaa hommaa aloin sahaamaan kuun alussa ja se onkin tullut huomattavasti nopeampaa, kuukaudessa tein noin neljäsataa erilaista perhosta. Jokainen käsinsahaamalla, karsin yksityiskohdista ja tein vain perhosen ulkomuodon. Toki sekin nopeutti että muovin sahaaminen oli jo tullut tutuksi ja ranteet ei olleet koko aikaa jumissa.
liimaaminen onkin sitten oma juttunsa, arvelin sen olevan todella helppoa ja nopeaa, pikaliimalla vain nips ja naps osat kiinni. Ensimmäisissä kokeiluissa liimanhuurut vetivät osan kirkkaasta pleksista valkoisen huurun peittoon. Ongelmasta selvisin pesemällä kappaleet ultraäänipesurilla ja sen jälkeen hyvin huuhtomalla juoksevan veden alla ja kuivaus. Kädet täytyy pestä joka välissä, ja välillä käsittelin kappaleita pinseteillä ettei käsistä tarttuisi yhtään rasvaa. Pikaliima ei ole nimensä veroista, käytin wurthin nestemäistä pikaliimaa ja välillä kappaleet tarttuvat toisiinsa muutamassa sekunnissa, mutta välillä kuivusmisaika tuntuu olevan useita tunteja. Varsinkin jos liimaa menee yhtään paksummalti. Välillä levitin liimaa lehtisahanterän pätkällä jos kohta oli hyvin vaikea. Kuivuttuaan liima kyllä pitää hyvin ja yllättävän hennoissa kohdissakin. Kuivumisen odottaminen on kyllä yhtä tuskaa varsinkin, jos täytyy kädellä pitää kappaletta erikoisessa asennossa. Kokemuksesta viisastuneena isompaan työhön virittelin eri kokoisia mukeja ja muita mahdollisia tukia. liiman haju ei myöskään ole erityisen hyvä jos sitä haistelee useita tunteja putkeen, pakko on pitää kaikki mahdolliset ikkunat auki, ja tehdä muovityöt nyt vielä lämpimien kelien aikaan pois kun pystyy kämppää tuulettamaan.
Valaisin/taulu, valkoista pleksiä ja lehtisahattua pronssia ja ledivalomekanismi sisällä.
Yksityiskohta taulusta, kuva hieman vääristää siinä mielessä että pronssi on patinoitu rikkimaksalla tummaksi, mutta kuultaa kuitekin omaa väriään läpi. Kuvatessa vastavalo saa sen näyttämään täysin mustalta.
Ensimmäinen valumuovikokeilu jossa käytin edellisestä taulusta ylijääneitä paloja.
Valukokeilu
Tein pronssista perhosriipusmallin jonka siiven aukkoja koitin täyttää muovilla. Ei oikein onnistunut, ensinnäkin kannattaa juottaa pohja jatkossa että jää vain ammeita täytettäväksi. Valuvuovi oli sen verta lurua että valui todella pienistä raoista pois ja pohjapuolen siistiminen oli melkoinen urakka. Tosin pohjan tekemällä idea läpikuultavuudesta häviää. Valumuoviin sekoitin ihan tavallista akryylimaalia ja noihin koloihin ruiskutin sen injektioruiskulla ja hyvin tuli siitä läpi ja työskenteleminen oli tarkkaa ja sotkutonta.
Loppumuovijämiä, jotka kaadoin johonkin jääpalamuottiin jonka pohjalle laitoin pronssista sahatun ötökän. Ehkä tuosta jossain vaiheessa tulee tehtyä joku kaulakoru.
Viime aikoina työpöytä on näyttänyt tältä. Seuraavaksi sitten enemmän asiaa perhosista.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti