Aloin aktiivisesti valmistelemaan ja tekemään töitä näyttelyyn oikeastaan viime talvena jolloin veistin ja valoin ensimmäiset teokset ja kiihtyvällä vauhdilla keväällä tein muutaman alumiinivalun lisää. Valmiita töitä tätä kirjoitettaessa on neljä ja kaksi teosta on jalustaa vailla. Kaiken kaikkiaan pyrin että joulukuussa olisi kymmenkunta täysin uutta teosta näyttelyssä.
Itse valmistusprossen aloitin luonnostelemalla ja keräilemällä ideoita ja miettimällä näyttelyn teemaa. Varsinaiset veistämiset tein suoraan juustonkuorivahaan. Piirtämisen jälkeen en juurikaan tehnyt materiaalikokeiluita, pienoismalleja tms, vaan aloin suoraan tekemään vahaan. Vahan helppous tulee siinä että vaikka tekisi virheitä ja lopputulos ei miellyttäisi, materiaalia ei mene hukkaan ja vahan voi käyttää ja muotoilla aina uudestaan. Itse olen ostanut vahan suoraan valimoilta, ja isomman erän entiseltä työpaikalta. En enää muista paljonko maksoin siitä, mutta ei se tainnut montaa euroa kilo maksaa.
Hahmo on veistetty värittömään juustonkuorivahaan, naamaan lisäsin punaista vahaa jotta veistäessä kasvonpiirteet olisi helpompi hahmottaa. Alla näkyy valukanava, josta sula metalli valuu teokseen. Piilotin valukanavat teoksen sisään, jotta välttyisin pinnan viimeistelyltä ja saan valukanavasta hyvän paikan jalustan kiinnitystapille. Olen tukenyt pään ja valukanavat puukepeillä jotka on myös päällystetty vahalla. työtilassa oli melko kuuma ja vaha olisi menettänyt muotonsa jo pelkästä omasta painostaan. Yksi puukepeistä näkyy törröttävänä ohimosta. Muutaman kerran olen jättänyt teoksen tukematta ja helteellä yksi veistoksista käytännössä suli muodottomaksi ja korjauskelvottomaksi. Sen jälkeen olen aina tukenut vahat puutikuilla ja säilyttänyt sen ajan kun en niitä työstä jääkaapissa.
Sain perinnöksi aikoinaan ukiltani runsaasti vanhoja työkaluja ja niiden joukossa oli useampi rasia pultteja ja muttereita. Olin jo pidemmän aika halunnut hyödyntää ne ja kahdessa veistoksessa lisäsin niitä hahmon naamaan. Toinen sai päähänsä muttereita ja toinen pultteja. Yllä olevassa kuvassa pää on valmiina kipsattavaksi ja mustat pötköt ovat mehupillejä, jotka toimivat ilmakanavina valussa.
Ennen kipsaamista tein pään ympärille ohuesta alumiinilevystä ympyrän ja laitoin vielä kanaverkon pään ja alumiinin välille estämään kipsikerrosten halkeilua.Alumiinin teippasin yhteen jeesusteipillä ja pöytään kiinni. Kannattaa ennen kipsin kaatoa tarkastaa ettei reikiä ole, kipsivellin siivoaminen on melko ikävää puuhaa... Alumiinin ja pään välillä oli etäisyyttä kohdasta riippuen noin kolme-viisi senttiä. Korkeutta alumiinikuorelle tuli noin viisi senttiä yli veistoksen korkeuden. Itse suosin mieluummin kipsin katamista kuin rappaamista, sen siisteyden takia, ja omasta kokemuksestani kaatamalla kipsi menee paremmin yksityiskohtiin. Isommissa veistoksissa asia varmastikkin on eri, mutta niitä en ole juurikaan tehnyt.
Tein päähän reiän josta kaadoin kipsin sisälle, sillä pelkäsin että jos kaadan pään täyteen kipsiä ensin niin vaha hajoaa tai menettää muotonsa kipsin painosta. pelko oli turha, sillä myöhemmissä valuissa en tätä reikää tehnyt ja vaha kesti hyvin kipsin painon. Peitin aukon myöhemmässä vaiheessa, kun pää oli täyttynyt kipsistä. Käytän valuissa kipsiseoksena kolme osaa samottia ja kaksi osaa uutta kipsiä. Tässä valussa kipsin merkki oli rocasa. Olen kokeillut useampaa eri merkkiä, mutta en ole laaduissa juurikaan huomannut eroa. Itse seoksen teen niin että otan ensin kylmän veden johon rupean pikkuhiljaa lisäämään kipsi-samotti seosta. Ja jatkan seoksen sekoittamista ja lisäämistä kunnes se on paksuudeltaan suunnilleen kermamaista ja paakkuja ei ole. Pyrin tekemään seoksen ja kaatamaan seoksen noin kymmenessä minuutissa, sen jälkeen seos alkaa kovettua ja sitä on vaikea kaataa ja se ei tahdo enää juosta pienimpiin yksityiskohtiin.
Vahan paksuus päässä on noin 6-8mm. Paikka paikoin hieman paksumpi, paikoin ohuempi. Alumiini juoksee hyvin tämän paksuiseen seinämään ja ei tee kuromista tai vääntyilyä, olen yleensä tehnyt ontot alumiiniveistokset tähän paksuuteen. Kipsin kaadoin viidessä kerroksessa, ja annoin kovettua noin tunnin ennen uuniin viemistä. Poltin työn 630 asteessa.ja annoin jäähtyä yön yli, jonka jälkeen vuorossa oli valu.
kipsimuotit polttouunissa odottamassa valua
valu
Alumiini on ostettu paikalliselta romuttamolta, noin neljä euroa kilo. Osa sulatetusta metallista taisi olla omia vanhoja epäoonistuneita valuja ja muuta alumiiniroinaa jota olen kerännyt ja säästänyt vuosien varrella. Itse valun tein teräskattilasta muokatulla valukauhalla. Sulatin isolla töhöllä ja ihan tavallisella nestekaasulla. Taustalla näkyy uuni jossa vain pidin kattilaa päällä sulatuksen ajan. Valusta riippuen sulatettavaa oli viidestä seitsemään kiloa per kaato, ja aikaa tuollaisen satsin sulattamiseen meni noin reilu puoli tuntia per valu. juomataukoja kannattaa pitää valujen välissä, sen verta hikistä puuhaa tuo on.
Kipsin pois peseminen painepesurilla valun jäähdyttyä.
Työ suoraan valun jäljiltä, kipsi pois pestynä ja ylimääräiset valukanavat ja ilmakanavat poistettuna. Jonkun verran "pitsiä" tuli teokseen mutta se oli muutaman tunnin homma poistaa talttaamalla. osan jätin teokseen näkyville. Jonkin verran pultteja irtosi pesun aikana, mutta ne onneksi löytyivät kipsiliejun joukosta ja pienen arpomisen jälkeen sain ne kiinnitettyä takaisin paikoilleen.
Seuraavassa vaiheessa tummensin pään lukuunottamatta pultteja grafiittipastalla. Pulttien päät hioin ja kiillotin jotta saisin kontrastia mustaan pintaan. muutoin jätin pultit käsittelemättä.
Grafiittipasta jo osittain poistettuna. Poistamisessa käytin lakanakangasta, teräs ja messinkiharjaa.
Jalustan valmistamisen aloitin leikkaamalla pätkän paksuseinämäistä neliöputkea samankokoisiksi, roskiskamaa jonka joku oli heittänyt metallikierrätykseen. Hitsasin kappaleet toisiinsa kiinni migillä
Hitsasin jalustaan myös päädyt, jonka jälkeen hioin jalustan rälläkällä lamellilaikalla, porasin keskelle kiinnitystä varten 8mm reiän. Veistokseen valuaukon kohdalle porasin 7mm reiän jonka kierteytin 8mm suuruiseksi ja lisäsin pultin, jonka kiinnitin laakerilukitteella.
Veistos ja jalusta yhdistettynä. Jalustaan laitoin vielä muutaman kerroksen spraylakkaa ettei se rupeaisi ruostumaan. Kuvat on roiskitu kännykän kameralla joka ei ole erityisen hyvä, mutta kunhan saan varattua aikaa niin otan varsinaiset tuotekuvat tai kuvautan ne jollain paremmalla kuvaajalla kuin itse olen. Niistä sitten myöhemmin.
Aikaa veistoksen tekemiseen meni noin kuukausi, ei tietenkään täysiä työpäiviä kun olin silloin palkkatöissä niin tein taidehommia lähinnä iltaisin ja viikonloppuisin. Varsinaiseen veistämiseen luonnosteluineen aikaa kului noin 20h. Kipsaamiseen, valun valmisteluun ja valuun yhteensä 5h. Viimeistelyyn ja jalustan tekemiseen noin 10h.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti